Week 14: New routines

“Desires dictate our priorities, priorities shape our choices, and choices determine our actions.” - Dallin H. Oaks

Tämän viikon maanantaina oli siis eka päivä Gundulan opissa. Olipas huippua taas päästä maastakäsittelyn maailmaan ja oppia uutta! Uusia näkökulmia ja tapoja arvioida hevosta ja sen toimintaa. Päivän aikana tein ihan perusjuttuja Gundulan oman hevosen Liamin kanssa, juoksutin ratsun alkeita opettelevaa andalusialaista, -joka esittelikin kaikki hienot temppunsa juoksutuksen aikana- ja seurasin kengittäjän työtä. Kyseinen kengittäjä ei oikeastaan kengitä, vaan on keskittynyt pääasiassa kengättä oleviin hevosiin (tällaisen ammattinimike siis on...?). Kuitenkin esim. reining-hevosetkin ovat hänen asiakkaitaan, sillä slidereiden kengittämisen sijaan, hän liimaa kengät kavioihin. Pauline, eli ko. kavioiden huoltajatyyppi, keskittyy koko hevosen liikerataan ja muokkaa kaviot sen mukaisesti. Nykyisin kun kengittäjät valitettavasti vain muokkaavat kavioin sen vaatimalla tavalla, mutta eivät kiinnitä huomiota koko hevoseen. Äärimmäisen mielenkiintoista!

Tiistaina sitten pomo ilmoitti, että mun työnkuva muuttuu taas hiukan. Tästä eteenpäin en tee enää tallihommia ylätallilla, vaan sen sijaan käytän sen ajan aamu- ja iltatarkastuksiin. Per kierros menee vähän yli tunti ja sinä aikana katson kaikki pihatoissa ja laitumilla olevat hevoset läpi. Aamuisin päästän hevoset myös laitumille ja pojat hakevat ne sitten iltapäivisin takaisin tarhoihin. Tarvittaessa annan hevosille lääkkeitä tai ruokin osan hevosista. Työ siis tuo minulle huomattavasti paljon enemmän vastuuta ja on fyysisesti helpompaa (kuin mun haban nyt käy..?!). Ja oikeastaan tarkkien teko on aika rentouttavaa. Saa rapsutella hevosia ajan kanssa ja nauttia rauhassa. Aikaa otan etenkin nuorten hevosten kanssa, jotta ne tottuvat ihmiskontaktiin ja kosketukseen. Gundula on tehnyt näidenkin hevosten kanssa äärettömän hyvää työtä eikä ongelmatapauksia ole. Mun tavoite on siis pitää tilanne samanlaisena, jotta nuorten hevosten ratsutus sujuisi syksyllä sitten hyvin jne.


Muuten viikko on sujunut aika normisti. Inan lähtö on aiheuttanut tosin aika mielenkiintoisen ilmapiirin tallilla, mutta eiköhän se ajan kanssa palaudu takaisin normaaliksi ja leppoisaksi. Katsellaan. Nyt sitten jännityksellä odotetaan seuraavaa varsaa syntyväksi (Conquistador Whiz x Rooster Bunny). Vähän näyttäisi siltä, että varsominen saattaa koittaa ihan milloin vain.. Mutta, seuraavaan kertaan! :)

The multicar. My new friend, with a lot of personality.

Sleepy heads Irma, Shady and Chockiny.

Chockiny reeeally sleepy..

So this Monday was my first day with our groundwork trainer Gundula. It was awesome to get back to doing some groundwork and learning new things about horses and why they react how they do. And also how your training can influence the way they act and react. During my day I did some basic groundwork with Gundula's horse Liam, lunged an Andalucian gelding -who showed me all the tricks he knew- and got to follow the work of a barefoot farrier. Pauline, the farrier, bases her work on the whole movement of the horse, not just the hoof and it was really interesting to see how her hoof trimming influenced the way the horse moved. Even though she mostly does only barefoot horses, she's also had some reiners as her customers, but instead of nailing the sliders on, she glues them on. Highly interesting stuff! 

On Tuesday my boss told me, that my work schedule would change a bit. From now on, I don't muck out stalls anymore, but spend that time doing morning and evening rounds. One round takes a little bit over an hour and during that time my job is to check all the horses that stand on pasture and open stalls. I also feed a few horses and give medicine, if neccessary. This changes gives me really more responsibility and makes my work physically less demanding (what happens to my upper arm musles?!). And acutally this job is quite relaxing. I can, and must, take my time to look at all the horses, give them some scratches and just enjoy the nice athmosphere. With our youngsters I pay attention that I do some handling every time I see them, so that they don't loose their contact to people. Gundula has done an awesome job in the groundwork with theses one and two year olds, so I try to maintain that work. 

Other than that this week has been pretty normal. Now we are waiting for our next foal by Conquistador Whiz out of Rooster Bunny. The signs indicate that this little foal should be here any day now, so we'll keep waiting. :) Until next time!

Weeks 12 + 13: Babies and shows..

"When nothing is sure, everything is possible." - Margaret Drabble

Tällä hetkellä siis kaiken pitäisi olla mahdollista. Tässä viime viikkoina olen tullut pomojen kanssa siihen tulokseen, että mun seikkaulu Sputiksessa päättyy viimeistään syyskuun lopussa. Tähän ei ole syynä huonot välit, mun työpanos tai mikään muukaan negatiivinen seikka. Olen vain omissa mielipiteissäni ja tavoitteissani menossa eri suuntaan, kuin mitä täällä on tarjota. Vaikka reining on lähellä sydäntä, pohjimmiltani kuitenkin hakeudun enemmän luonnollisten hevostaitojen maailmaan. Kisatreeni on kovaa ja rankkaa, niin ihmisille, kuin hevosillekin. Ja se on vain liian hektistä mulle. Nyt olen siis taas ah, niin tutussa tilanteessa, eli työnhaussa. Hakemuksia on lähtenyt niin Saksaan, kuin USA:ankin. Joten nyt vain peukut pystyyn, että jotain löytyy. 

Olen paljon miettinyt, että miksi mulle ei tunnu löytyvän sopivaa paikkaa. Jotain, missä voisi todeta, että "joo, tänne jään." Tähän asti aina kaikki on ollut vain tilapäistä; 3,5 vuotta Mustialaa, 3,5kk Hollantia, neljä Jenkkejä, kuusi Saksaa. Jotenkin ajatus paikoilleen asettumisesta ahdistaa. On niin paljon nähtävää ja koettavaa! Harmi vain, että hevosalalla ei tienaa niin paljon, että voisi ottaa puolesta vuodesta vuoteen vapaata ja kiertää maailma. Onhan toisaalta noita mahdollisuuksia. Aina voi kerätä viinirypäleitä muutaman kuukauden Ausseissa ja reissata sillä rahalla taas eteenpäin, tehdä hetki duunia ja jatkaa taas. Mutta haluanko "hukata" vuoden tekemällä töitä, jotka eivät periaatteesa edistä mun ammatillista osaamista millään tavalla vain sen vuoksi, että voisin matkustaa, kun toisaalta, jos onni on myötä, voisin yhdistää hevoset ja reissaamisen. Näiden pohdintojen ohella kuitenkin ajatus siitä omasta vielä kutkuttaa mielessä. Paikka, josta voisin todeta, että se on mun. Oma. Mutta sinne on vielä pitkä matka, joten toistaiseksi jatketaan seikkailuja ympäri maailmaa. Ja let's face it. 4kk Jenkkilää ei riittänyt. Sinne on palattava. ;)  

Noh, anyhow. Viime viikolla torstaina startattiin kohti Brunnea kisoihin. Mun piti oikeesti jäädä kotiin pitämään varsavahtia, kun pomon kisahevonen Oh Whoa Whiz Me "Whizzy" odotti esikoistaan ja varsomisaika oli kisojen kanssa samoihin aikoihin. No, ke iltana meillä naisilla oli sitten sellainen fiilis, että kohta pamahtaa. Ina sitten nukkui ke-to yön tamman luona. Torstaina kymmenen aikaan aamulla varsa sitten odotti  laitumella. Kyllä naiset vain tietää. ;) Mulla ei olllut suurta intoa lähteä taas kisahoitajaksi, joten kannan pientä kaunaa Whizzyä kohtaan, koska varsoi muutaman tunnin liian aikaisin, joten mun piti lähteä mukaan. Viikonloppu meni kuitenkin leppoisammin, kuin osasin uskoa. Ei, ärsyyntymisiltä ei vältytty, mutta eipä ollut niin paha, kuin aattelin. Sain jopa vähän fiiliksiä siitä, että voisin itse alkaa kilpailla. Koko viikonloppu oli todella hyvin järjestetty, aikataulut pitivät ja ihmiset olivat hyvällä tuulella. Ja kyllä sputislaisille tuli ihan kivasti kisamenestystäkin. :) 

Tällä viikolla sain myös vihdoin mun kirjat, jotka tilasin muutama viikko sitten. Carl Hesterin "Making it happen" ja Mark Rashidilta "A good horse is never a bad color" sekä "Life lessons from a ranch horse". Riittääpähän luettavaa hetkeksi aikaa. Huomisesta alkaen mulla myös on maanantaisin töitä ja sen sijaan sitten sunnuntait vapaata. Maanantait olen Gundulan opissa ja teen hänen kanssaan maasta käsin hevosia. Aika siistiä. :) Muuten päivät kuluvat normaalilla kaavalla. Aamusin tallin teko ja loppupäivä Isan avustamista ja muita tallihommia. Varsojakin pitäisi ehtiä käydä moikkaamassa ja vähän kouluttamassa.. Muutama kuva loppuun vielä.  

Sternchen (Little star in English) Shine My Gun x Oh Whoa Whiz Me
© Sabine Bonnié

Sternchen Shine My Gun x Oh Whoa Whiz Me
© Sabine Bonnié

Sternchen Shine My Gun x Oh Whoa Whiz Me
© Sabine Bonnié

Something to read.. :)

So know everything should be possible. We've come to the decision with my employers that my journey on Gut Sputendorf will end the lates in September. The reasons for this are not negative, or have nothing to do with fights or my work. Training show horses is really interesting and reining is a passion of mine, but still I find that my interests go more into the natural horsemanship world. And that's why I am -again- in the situation of finding myself a job after September. I've sent applications all over, from Germany to US, so let's hope that something will turn out. 

I've given it a lot of thought, why it seems to be so hard for me to find a place where I want to stay. A place that I could say "Yes, this feels absolutely right, I'll stay here." Until now everyhting has been so temporary; 3,5 years school, 3,5 months in the Netherlands, 4 months US, 6 months Germany. Everything has always had a deadline. Somehow the thought of settling down is scary and distressing. There's so much to see and experience! Too bad, that the horse jobs aren't the most paying and I just can't take six to 12 months off and travel the world. On the other hand I could always work at a wine yard in Australia for a few moths and then set off again somewhere else, work again a little and then move on. But do I really want to "waste" a year doing something that doesn't imrpove my equine knowledge just for the possibility to travel. Because if I'm lucky, I could combine horses and traveling. At the same time with these "I wanna see the world"- thoughts there's this dream about building my own place. Something that I could call mine. But well, that's still years away, so I'll just contiunue my adventures. :) And let's face it. 4 months in the US just weren't enough. I have to get back there!

Well, anyhow. Last Thursday we set off to Brunne to a show. Actually I was supposed to stay at the ranch and keep an eye on our mare Oh Whoa Whiz Me aka Whizzy as she was due to foal around the time of the show. On Wednesday evening us women got this feeling that something will happen shortly. So Ina slept at the paddock that night without any events. But at 10 am Thursday there was this beautiful litte surprise waiting on the pasture. So, a little reluctant, I also got in the car and headed towards the show grounds. But I must say the week-end was good! The show was very well executed and everybody seemed to have a good time. And the Gut Sputendorf team got home with quite a lot of success. :)

This week I finally got my books that I'd been waiting for about two weeks now. The autobiography "Making it happen" by Carl Hester and two books by Mark Rashid "Life lessons from a ranch horse" and "A good horse is never a bad color". They'll keep me busy for a while. My weekly routine also changes a little bit from tomorrow onwads. I'll work with Gundula on Mondays, focusing on groundwork and for that I'll get Sundays off. I'm really excited about the work with Gundula!! :) Can't wait. Other than that, everything's pretty much the same. I clean stalls in the morning, and the rest of the day I spent helping Isa and doing various chores. I try to squeeze in some time with the foals too, as they need daily handling, halter training etc. But, until next time!! :)

Week 11: Baby news!

Lauantai-aamuna meitä odotti iloinen yllätys siitostammojen luona. Sabrina Jac, eli Prima oli saanut yön aikana kauniin tammavarsan oriista Shine My Gun. Varsominen oli sinäänsä taas hieman yllätys, sillä Prima ei edellisenä iltana osoittanut minkään näköisiä varsomisaikomuksia eikä pH-arvotkaan ollut mitenkään hälyyttäviä. Laskettuun aikaankin taisi olla vielä kymmenen päivää. Noh, onneksi on kokenut tamma ja kummatkin voivat hyvin. Lauantaina varsa-teema jatkui, sillä lähdin Georgin mukaan viemään Chocoa ja varsaa taas klinikalle siemennykseen. Sitä ennen kuitenkin ehdittiin Violan kanssa nappaamaan muutama kuva musta ja Cielasta. :) Toivottavasti tällä kertaa vihdoin tärppäisi, kun vaihdettiin lennosta oria. Klinikka oli aivan tajuttoman hieno ja ennen kaikkea siisti! Ei ole ollut mikään halpa keikka aikoinaan.

Tällä viikolla lämpötilat ovat pääsääntöisesti huidelleet yli 30 asteessa. Alkuviikko tosin oli vielä vähän inhimillisempää, mutta loppuviikosta kyllä meinasi jo huumori vähän loppua. Tulee ihan Arizona ajat mieleen. Viikonloppu siis otettiin treenaamisen suhteen aika rennosti. Hommia tehtiin noin puoleen päivään, jonka jälkeen vielä jotain pientä puuhastelua ja sitten vapaille. Sunnuntaina tosin oli madotuspäivä, joten ihan normi työpäivä tuli kyllä täyteen.

Perjantaina kävin illalla vielä Violan kanssa shoppailemassa Stern Centerissä. Toppeja ja t-paitoja tarttui mukaan, niitä kun näillä lämpötiloilla kuluu aika järjetön määrä. Uudet shortistkin ois tietty ollut ihan jees, mutta enpä mä silloin tajunnut, että pakkasin aikoinaan Suomessa vain yhdet mukaan. No, no can do, seuraavalla kerralla sitten. Tärkeintä nyt oli kuitenkin päästä vähän tuulettumaan ja pois tilalta muutamaksi tunniksi. Jos iskee paha tuulettumisen tarve, niin shoppailukin menee. ;)

Mun ratsastukset ovat tällä hetkellä jääneet aika vähäisiksi. Pääsääntöisesti lähen vain seuraksi maastoon. Osasyy on polven kiukuttelu. Sen lisäksi on vakioratsuni Boogie siirtynyt lähes kokonaan tuntikäyttöön...Ja aika vähän mulla on loppupeleissä aikaa tehdä alkulämppää tms., koska vaikka saisin hevoset kuntoon hyvissä ajoin, teen sitten aina kaikkea muuta, kuten varustehuoltoa, kunnes Isa on valmis edellisen hevosen kanssa. Muuten kaikki "ylläpitotyöt" jää vielä päivän loppuun eikä sekään ole kauhean houkutteleva ajatus. Ja näillä ilmoilla tietty hevosen jäähdyttelyyn ja hoitoon menee paljon aikaa, joten laitan uuden hevosen valmiiksi, otan Isalta edellisen vastaan ja hoidan sen pois. Sitten haen äkkiä taas uuden hevosen kuntoonlaittoa varten, missä ajassa taas Isa on usein loppusuoralla sen hetkisen hevosen kanssa.. Että näin täällä. Katsellaan miten tilanteet kehittyy.

Muutama kuva vielä uudesta varsasta ja Cielasta. Kaikki kuvat © Viola Nowak!

"Girly" (by Shine My Gun) with mom Sabrina Jac

 

Ciela Whiz Gun by Smoking Whiz out of Chock O Latte

This Saturday morning we had a little surprise waiting for us at the brood mares' paddock. A beautiful filly by Shine My Gun, out of Sabrina Jac! Surprise because Prima had shown no indications about labour the night before and even the pH-level was normal. Well, luckily Prima is an experienced brood mare and she and the foal are doing good. The foal theme continued as I went with Georg to the breeding station to drop off Choco and her current foal Ciela for breeding. Before heading off to the station, Viola and I had some time to take pictures from our first foal of the season Ciela Whiz Gun (Smoking Whiz x Chock O Latte). I surely hope this time everything will work out with getting Choco bred, as we changed the stallion she'll be bred with. The breeding station was amazing!! All so clean and new. Wow! Must have been quite a big investment...

This week has been a hot one! The week end has given us temperatures around 30-35 C. Luckily the beginning of the week wasn't as bad. I wonder how I ever got through 4 months of Arizona. :D During the very hot days we've been taking it somewhat easier, working horses until noon and then doing something lighter until deciding to quit for the day. Sunday we had to de-worm all the horses so it was a normal work day.. 

On Friday I went shopping with Viola at Stern Center. Even though shopping is not on my list of favourite things to do, it was still nice to get away from the ranch for a few hours. And with this weather, you can never have enough t-shirts and tops, so I bought some new ones. Should have thought about buying shorts too, as I didn't realize that I took only one pair with me from Finland.. Well, maybe next time. :D

Other than that, everything's pretty much the same here. And now I have to get ready for our bbq-get-together! :)

All the pictures © Viola Nowak!

Weeks 9 + 10: Summer and Finland!!

Jälleen Sputendorfissa, tai Sputiksessa silleen suomalaisittain. Loma Suomessa meni ihan liian äkkiä ja oisin kyllä viihtynyt muutaman päivän pidempäänkin. Edellinen viikko oli Saksassa (ja vissin Suomessakin) todella helteinen. Lämpötilat eivät sinäänsä vaikuttaneet perusarkeen, paitsi sunnuntaina otettiin oikeasti todella rennosti eikä tehty juuri mitään. Ja lauantaina oli tietty sitten muutaman asiakkaan ja valmentajan ja Sabinen kakkukahvit iltapäivällä. Suhteellisen lepposaa siis tollee kaiken kaikkiaan. Sunnuntaina ja tiistaina laitoin kuitenkin mahdollisimman paljon tavaroita valmiiksi tulevia kisoja varten. Se on tosin vähän haastavaa, koska esim. suojia ei ole tarpeeksi, jotta voisi erotella kisa- ja treenisuojat. Ite ku oon tottunu siihe, että periaatteessa kaikki kisa- ja treenikamat on aina erikseen. Mutta esim. satulat ja suitset on vielä normikäytössä kisoihin asti, eli pesin sitten muutamat suojat ja yritin jemmata ne johki, ettei kukaan käytä niitä ennen kisoja. :D Normisettiä.

Noh, keskiviikkona sitten vihdoinkin suuntasin kohti Berlin Tegeliä. On tuo kenttä muuten yks inhokeista, aika samalla tasolla LAXin kanssa. Hitto. Vielä jossai D-terminaalissa, mistä et pääse mihkään, kun kerran meet turvatarkastuksesta läpi ja sit siel on joku yks kämänen kahvila. Jeh. No anyways, lento meni hyvin ja Domi ja Markku oli vastassa Helsingissä. Sieltä sitten suoraa tietä iskälle syömään. Olipas ihanaa! Ja hyvää ruokaa tietty. Yön vietin Vantaalla ja suuntasin sieltä sitten vanhan tutun Audini kanssa torstaina kohti Lammijärveä. <3

Lammijärvi. Home.

Lopputorstai meni rennosti. Syötiin hyvin (taas) ja muuten kattelin sit telkkaria ja menin aikasin nukkumaan. Perjantaina käytii sit äitin ja koirien kanssa aamulla pitkällä lenkillä. Sitten suihkun kautta ja ykköset päälle ja MUSTIALAAN ja valmistujaisiin. Täytyy kyllä myöntää, etta Mustiala on kaunis paikka näin kesäisin. Ja vaikka visiitti jäikin lyhyeksi, oli ihan huippua treffata kaikkia kavereita ja vaihtaa päällimmäiset kuulumiset. Mua muistettiin oikee stipendilläkin. Kiitos vain Jokioisten eläinsuojeluyhdistys. Heidän mielestään osoitin kiinnostusta ja aktiivisuutta luontoa ja eläimiä kohtaan. Pe iltana oli sitten savustettua lohta ja uusia perunoita. Namsnams! Lauantaina olin ajatellut, että oisin käynyt Haimossa, mutta päädyin kuitenkin jäämään vaan kotiin ja rentoutumaan. Kävin tietty myös saunassa. :) Sunnuntaina kun taas sitten suuntasin jo takaisin Vantaalle ja tänään kentälle ja kohti Berliiniä. Noh, onpahan tullut nyt todettua sekin, ettei tuollainen muutaman päivän "loma" oikein riitä mihinkään kunnolla.

Ja nyt ollaan tosiaan taas täällä ja huomenna duuniin. Noh, ehkä tää lomakrapula on ihan normaalia... Muutama kuva vielä valmistujaisista:

Pippe, Emski ja meitsi.

Heppikset ja überheppis Terhi.

Ansku ja Kassu aka henkisesti mustat.

Here again in Sputendorf. My vacation in Finland went by waaaay too fast. I coul've spent a few more days there... The week before my vacation was very warm here in Germany. It didn't affect my work too much. Although one day we didn't do much, just enjoyed the sun. And on Saturday we had cake and coffee as a few boarders and our trainer and Sabine had their birthday during the same week. On Sunday and the next Tuesday I tried to prepare stuff for the upcoming show week-end. In the end I ended up just washing and packing some boots because everything else is pretty much needed in the daily routine. 

On Wednesday it was finally time to fly to Finland. I have to say that Tegel airport is most definately not one of my favourite airports. Especially the D-wing. Ugh. Once you go through security, you don't get out. Anywhere. And there's one shabby coffee shop in the corner. Gotta love it. Anyhow, I got to Helsinki just fine and Domi and Markku were there to pick me up. Then it was straight to my dad's for dinner. It was a really nice evening! And good food of course. :) I spent the nigth at my sister's place and Thursday morning I drove to my mom's. Home.  The rest of the day I enjoyed dinner (again) and relaxed. On Friday I made a long walk through the forest with my mom and our dogs. Then a quick shower and change of clothes and off to MUSTIALA and our graduation party. I have to say, it is a beautiful place in the summer and even though we didn't stay long it was awesome to see all my friends again. I also got a scholarship for my interests in animal welfare and nature. Cool. ;)

I had actually planned to go visit my trainer on Saturday but decided after all to stay home and just do nothing. Well, sauna was of course on the list of things to do on Saturday. :) On Sunday it was time to drive back to Vantaa and today it was back to Berlin. At least now I know that a few days just isn't enough to do everything you want to do.. 

Tomorrow it's back to work again.. The pics are from our graduation. :)